Kuntien tehtäväkenttä ja rahoitus muuttuvat merkittävästi sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle. Uudistuksen jälkeen kaupungin tehtävänä on sivistyksen ja elinvoiman ylläpitäminen ja vahvistaminen. Keskeisiä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita ovat kasvun ja oppimisen palveluiden rinnalla kulttuuri- ja liikuntapalvelut.
Strategiansa mukaisesti Jyväskylä haluaa olla koulutus- ja kulttuurikaupunki. Pelkkä sanoitettu tahtotila ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan lisää palveluihin kohdennettuja euroja sekä konkreettiset tavoitteet ja mittarit, jotka antavat aidosti tietoa palveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta. Vihreiden ehdotuksesta yhdeksi tavoitteeksi Jyväskylän kaupunkistrategiassa kirjattiin Jyväskylän sijoittuminen viiden parhaiten resursoidun kaupungin joukkoon suhteessa kymmeneen suurimpaan vertailukaupunkiin. Parhaillaan onkin tekeillä mittaristo, jolla kasvun ja oppimisen palveluiden laatua voidaan verrata muihin suuriin kaupunkeihin.
Strategiassa annettua lupausta kasvun ja oppimisen voimavarojen vahvistamisesta on ryhdyttävä lunastamaan suunnitelmallisesti. Opetusryhmien riittävän pieni koko sekä oikea-aikaisesti saatava tuki mahdollistavat lasten ja nuorten yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen ja henkilöstölle kasvatus- ja opetustyön mielekkään tekemisen.
Tutkitusti tiedämme, että korona-aika on lisännyt lapsiperheiden uupumusta ja väsymystä. Koronan vaikutukset näkyvät varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa esimerkiksi oppimisvajeina tai voimakkaasti lisääntyneenä tuen tarpeena. Tulevan vuoden talousarviovalmistelussa on varauduttava näiden tarpeiden kattamiseen.
Tasa-arvoinen, saavutettava ja laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus antavat parhaat lähtökohdat yksittäisen lapsen ja nuoren elämälle, mutta ovat mitä suurimmassa määrin myös elinvoimaisen ja menestyvän kaupungin perusta.
Meri Lumela, rehtori, kaupunginhallituksen 1. vpj (vihr.)
Katri Savolainen, PsT, sivistyslautakunnan jäsen (vihr.)