Hyvinvointialueille siirtyvät palvelut ovat tärkeä osa ihmisten sujuvaa arkea. Uudistuksen keskeisten tavoitteiden; saavutettavat, oikea-aikaiset ja vaikuttavat palvelut, toteutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien välillä.
Kuntien tehtäväksi jää hyvinvoinnin vahvistaminen ja terveyden edistäminen, joiden merkitys korostuu entisestäänkin, kun niukkenevat eurot pitää saada riittämään tarvittaviin palveluihin niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin.
Uudistuksessa onnistuminen vaatii, että kehitämme sote-palveluiden ja pelastustoimen johtamiskulttuuria ja toimintatapoja.
Koulutetun henkilöstön saatavuutta on parannettava lisäämällä henkilöstön osallisuutta ja vahvistamalla työhyvinvointia.
JULKISEN JA YKSITYISEN sektorin tuottamien palveluiden ohella sosiaali- ja terveysalan järjestöissä tehdään tärkeää työtä, jolla on merkittävä vaikutus apua tarvitsevien ihmisten elämään.
On tärkeää, että varmistamme järjestöjen mahdollisuudet jatkaa osaamaansa työtä hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.
Keski-Suomen kuntien ja alueiden erilaiset piirteet ja tarpeet on otettava huomioon hyvinvointialueen rakenteita ja palveluiden järjestämistä pohdittaessa.
Vaikuttavat ja asukaslähtöiset palveluratkaisut syntyvät lisäämällä asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia aidosti ja suunnitelmallisesti.
UUDEN RAKENTUMISEN myötä on uskallettava luopua vanhoista ja heikosti toimivista hallintorakenteista ja toimintatavoista. Samalla on tunnistettava hyväksi todetut nykyiset käytänteet ja hyödynnettävä niitä.
Aluevaltuutetuilla onkin keskeinen rooli siinä, miten erilaisia toimintamalleja kokeillaan ja otetaan käyttöön hyvinvointialueella.
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen toteuttaminen on haaste ja samalla mahdollisuus.
Kunta- ja sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä ja pitkäjänteisellä päätöksenteolla voimme yhdessä kehittää koko Keski-Suomea sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyvinvoivana maakuntana.
Meri Lumela
Emilia Lakka