Sata vuotta työtä naisten oikeuksien puolesta on vienyt monia asioita eteenpäin. Sukupuolten välinen tasa-arvo tunnustetaan keskeiseksi suomalaiseksi arvoksi, josta säädetään perustuslaissa ja tasa-arvolaissa. Vaikka suomalaisen naisen asema on yksi maailman parhaista, on sukupuolten välisen aidon tasa-arvon saavuttamiseksi vielä työtä tehtävänä. Keskeisiä tasa-arvopolitiikan teemoja ovat edelleen työelämän tasa-arvokysymykset ja samapalkkaisuus. Suuri este naisen etenemiselle työelämässä on työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Naisten aseman parantamiseksi vanhemmuuden kustannuksia tuleekin tasata nykyistä enemmän.
Merkittäviin kunnallisiin luottamustehtäviin ja erityisesti eduskunnan keskeisiin luottamus- ja virkatehtäviin nimetään naisia vielä suhteellisesti ottaen liian harvoin. Yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan naisille valtaa kaikilla päätöksenteon tasoilla. Eduskuntavaaleissa naisten osuus ehdokkaista ja valituista on ollut koko 2000-luvun ajan noin 40 prosenttia. Kautensa päättävään eduskuntaan naisia valittiin 43 prosenttia. Tämän kevään eduskuntavaaleissa on uusi mahdollisuus lisätä naisten vaikutusmahdollisuuksia. Ehdolla on päteviä ja osaavia naisia kaikista eri puolueista.
Maailmanlaajuisesti tarkastellen on naisten määrä parlamenteissa noussut kaksinkertaiseksi vuodesta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Silti vain yksi viidestä kansanedustajasta maailmassa on nainen. Naisen oikeus suunnitella ja toteuttaa omaa elämäänsä koskevia valintoja toteutuu vain osassa maailman maista. Turvattomuus, väkivalta ja hyväksikäyttö ovat totta miljoonien tyttöjen ja naisten arkipäivässä. Vuonna 2015 edelleen yli 600 miljoonaa naista asuu maissa, joissa perheväkivalta ei ole rikos ja joka vuosi 60 miljoonaa tyttöä joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi koulumatkoilla.
Naisten aseman parantaminen ja tasa-arvon myönteisestä kehityksestä huolehtiminen on paitsi inhimillistä ja oikeudenmukaista, niin myös perusta maailmalle, joka on meille kaikille parempi.