Kansalaisten osallisuuden edistäminen on Euroopan unionin ja Suomen hallituksen tavoite. Se on myös keskeinen keino vähentää sosiaalista eriarvoisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Osallisuudella on tutkitusti myönteinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.
Demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän peruslähtökohta on jokaisen mahdollisuus vaikuttaa ja ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Osallisuus lisää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Kaikille kuuluvat julkiset palvelut ja niiden järjestäminen aktivoivat ottamaan kantaa ja osallistumaan. Aktiivinen toimijuus vahvistuu myös työpaikoilla, järjestötoiminnassa ja harrastuksissa.
Jo varhaiskasvatus ohjaa osallisuuteen ja harjaannuttaa toimimaan yhteisössä lapsen ikäkauteen sopivalla tavalla. Tärkeää on, että jokaiselle lapselle löytyy väylä tulla kuulluksi. Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen on ollut jo vuosien ajan perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Lasten ja nuorten aito osallistuminen heitä itseään koskeviin asioihin lisää koulumyönteisyyttä ja parantaa koulun ilmapiiriä. Hyviä kokemuksia on saatu koulujen oppilaskuntatoiminnasta, Lasten parlamentista ja nuorisovaltuustosta.
Työ on jokaiselle tärkeä osallistumisen väylä. Työelämän ulkopuolelle jääminen katkaisee helposti ihmiseltä siteet paitsi työyhteisöön myös muuhun yhteiskuntaan. Pitkittyessään työttömyys vaikuttaa monella tavalla vahingollisesti ihmisen identiteettiin ja terveyteen. Erityisesti monet vähemmistöryhmät, kuten vammaiset tai eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat ihmiset, ovat tässä suhteessa haavoittuvia. Maahanmuuttajien kieliopinnot ja muut kotouttamistoimenpiteet lisäävät heidän osallisuuttaan lähiyhteisöön ja sopeutumistaan yhteiskuntaan. Näistäkin syistä työllisyyden kuntakokeilussa pyritään nykyistä nopeampaan työllistymiseen ja kestävämpiin ratkaisuihin.
Merkityksellisyyden tunne on tärkeää kaikenikäisille. Siksi on pidettävä huolta, että toimintakyvyn heikentyessä vanhukset säilyttävät mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin ja vaikuttavuuden itseään koskeviin ratkaisuihin.
Kunnissa osallisuutta voidaan edistää ja vahvistaa monin tavoin. Hyvä esimerkki siitä ovat kaupungin eri alueiden asukkaille järjestämät iltakahvit, joilla luottamushenkilöt ja viranhaltijat saivat suoraa palautetta asukkaille tärkeistä asioista. Kuluneen valtuustokauden aikana kokoonnuimme iltakahveille 28 kertaa.
Osallisuutta edistetään myös rakentamalla fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti esteetön elinympäristö. Kaikille mahdollinen osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan, kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin, parantaa yhteisöllisyyttä ja osallisuuden tunnetta. Sen myötä rakennamme parempaa Jyväskylää.
Meri Lumela, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, vihr.