Suomessa perinteiset kiskobussit eli ns. lättähatut kulkivat raiteilla 1950-luvulta 1980-luvulle ja pysähtyivät joka kylän kohdalla. Autoistumisen myötä matkustajamäärät vähenivät, lättähatuista luovuttiin ja seisakkeet purettiin. Nyt lähitulevaisuutta on kaupunkien ja taajamien välisen lähijunaliikenteen lisääminen modernilla kalustolla.
Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi EU on sopinut aiempaa kunnianhimoisemmasta ilmastotavoitteesta, jonka mukaan hiilipäästöjä leikataan ainakin 55 prosentilla Vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Parhaillaan on valmisteilla fossiilittoman liikenteen tiekartta.
Tieliikenteen päästöistä 60 prosenttia syntyy henkilöautoliikenteestä. Liikenteen päästövähennysten toteutuminen edellyttää raideliikenteen, linja-autoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlasketun matkustussuoritteen merkittävää kasvattamista.
Hyvin toimiva raideliikenne on tehokas tapa houkutella ihmiset siirtymään yksityisautoilusta joukkoliikenteen käyttäjiksi siellä missä se on mahdollista. Tampereen kaupunkiseudulla viime vuonna toteutettu lähijunapilotti osoitti, että jopa koronavuonna lähijunien käyttäjämäärät kasvoivat merkittävästi. Kasvua oli erityisesti työmatkaliikenteessä, kun käyttöön otettiin 25 uutta lähijunayhteyttä.
Jyväskylän seudun joukkoliikenteen Linkki tulevaisuuteen 2030 -kehittämisohjelmassa todetaan, että toistaiseksi Jyväskylän kaupunkiseudulla voidaan saavuttaa hyvä palvelutaso riittävän tiheästi liikennöitävillä ja hyvin suunnitellulla bussilinjastolla. Jatkossa meidän tulee kuitenkin varautua myös lähijunaliikenteen uusien mahdollisuuksien tarkempaan selvittämiseen.
Raideinfrastruktuurin suunnitteluun erikoistunut Proxion Oy on tehnyt selvityksen (12.12.2018) duoraitiojunaliikenteen soveltumisesta Keski-Suomeen. Selvityksen mukaan lähijunayhteyksiä voisi olla kaksi: Jyväskylästä Laukaan kautta Äänekoskelle (linja A) ja Muuramesta Jyväskylän kautta Lievestuoreelle (linja B). Tarkastelun lähtökohta oli olemassa oleva ratakapasiteetti ja niiden nykyiset liikennemäärät (tilanne 6.11.2018). Selvityksen tilasivat Keski-Suomen liitto, ELY-keskus, Jyväskylä, Laukaa, Muurame ja Äänekoski yhdessä.
Lähijunaliikenteen aloittaminen edellyttäisi alueellisen joukkoliikenteen tarkastelua kokonaisuutena, jotta matkaketjut liikennevälineestä toiseen ovat sujuvia ja lähijunan asemapaikat hyvin saavutettavissa. Lisäksi tarvitaan liityntäpysäköintiä niin autoille kuin pyörillekin, sekä joustavia ja edullisia joukkoliikenteen lippuhintoja.
Jyväskylä-Tampere ratayhteyden perusparannuksen suunnittelua tehdään parhaillaan. Suunnittelutyön yhteydessä tulee jo tehdyn selvityksen perusteella tutkia ja suunnitella myös lähijunaliikenteen aloittamisen mahdollistavat uudet asemapaikat ja junien kohtauspaikat välillä Muurame -Jyväskylä – Laukaa – Äänekoski.
Ilona Helle, Vihreän valtuustoryhmän pj, Jyväskylä
Meri Lumela, kaupunginhallituksen pj, Jyväskylä
Tuija Mäkinen, kaupunginvaltuuston 2vpj, Jyväskylä
Teksti julkaistu Suur-Jyväskylän lehdessä 27.1.2021