Lukutaito ja kyky hankkia itselleen merkityksellistä ja luotettavaa tietoa ovat nyky-yhteiskunnan perustaitoja. Koulutuksessa näitä taitoja rakennetaan esikoulusta ja peruskoulusta alkaen aina korkeakouluihin saakka.

Lukutaidon suuri merkitys on uudelleen huomattu ja meneillään on useita hankkeita luetun ymmärtämisen vahvistamiseksi ja lukutaidon ylläpitämiseksi. Esimerkiksi opetusministeriön rahoittama monen toimijan yhteinen Lukuliike innostaa ja haastaa lapsia ja nuoria lukemaan. Suomen kulttuurirahasto taas lahjoittaa neuvoloiden kautta kolmen vuoden aikana jokaiselle syntyvälle lapselle kaksi kirjaa Lukulahja lapselle -ohjelmassa. Suuntaus on yleinen muuallakin, ja esimerkiksi Ruotsin uusi hallitus sisällytti ohjelmaansa koulukirjastonhoitajien lisäämisen sekä lukemisen painottamisen esikouluissa ja päiväkodeissa.

Kirjastot tarjoavat kirjoja, lehtiä, musiikkia ja sähköisiä aineistoja sekä opastusta tiedon hankintaan ja käyttöön. Koulujen läheisyydessä sijaitsevat kirjastot ovat tärkeä palvelu ja mahdollisuus oppia käyttämään kirjaston palveluita luontevana osana oppimista. Koululaiset käyvätkin kirjastoissa saamassa neuvontaa ja lainaamassa luettavaa. Lisäksi on kouluissa ja päiväkodeissa kiertäviä kirjastoautoja, kirjavinkkareita ja kirjastopedagogeja, jotka innostavat ja opastavat lukemisen ja tiedon pariin. Myös korkeakouluissa on omat tiedonhankinnan koulutuksensa ja osaavan informaatikon tuki opinnäytteiden tekijälle. Vuosi sitten voimaan tullut uusi kirjastolaki korostaa entistä enemmän monipuolista lukutaitoa sekä kaikkien mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Lukutaito ja kyky selviytyä eritasoisen ja ristiriitaisen informaation tulvassa eivät synny hetkessä. Lapset ja nuoret osaavat yleensä käyttää tietokoneita ja älylaitteita teknisesti sujuvasti, mutta tiedon sisältöjen ymmärtäminen ja arviointi edellyttävät uudenlaista oppimista ja harjoittelua. Edelleen on myös aikuisia, joille tietotekniikan käyttäminen ja verkkomaailma ovat vieraita.

Jotkin kunnat ovat palkanneet kirjastopedagogeja ja pedagogisia informaatikkoja, jotka suunnittelevat ja toteuttavat eri-ikäisille suunnattuja palveluja. Tämän lisäksi tarvitaan osaavaa neuvontaa kirjastojen päivittäisessä asiakaspalvelussa. Tietokoneiden ja älylaitteiden teknisen hallinnan lisäksi tarvitaan opastusta yhä laajenevassa verkkoasioinnissa sekä tukea tiedon alkuperän ja luotettavuuden arvioinnissa. Nopeasti muuttuva viestintäympäristö valetietoineen ja valemedioineen vaatii osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja asiantuntevaa neuvontaa.

Eduskunta myönsi tämän vuoden budjetissa 860000 euroa kirjastoille kansalaisten digitaitojen kehittämiseen. Tämä on hyvä alku. Kirjasto on tärkeä kulttuuri- ja sivistyspalvelu, jonka toimintaa kehittämällä ja monipuolistamalla ehkäistään syrjäytymistä, edistetään asukkaiden osallisuutta ja turvataan tiedon ja kulttuurin yhdenvertainen saatavuus.