Väestö Suomessa vanhenee vauhdilla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2050 joka neljäs suomalainen on täyttänyt 65 vuotta. 80 vuotta täyttäneiden osuus kaksinkertaistuu nykyisestä. Ilmiöön on kaksi syytä: elämme pidempään ja lapsia syntyy liian vähän.
Ikääntyminen on osa ihmisen elämänkaarta. Tavalla tai toisella ikääntyminen tuo mukanaan asioita, jotka rajoittavat toimintakykyämme. Sen ylläpitäminen mahdollisimman pitkään on ihmisen itsensä ja yhteiskunnan yhteinen etu.Tutkimukset osoittavat, että vain neljännes 75-vuotiaista tarvitsee erityisiä vanhusten palveluja kuten kotihoito, palveluasuminen ja pitkäaikaishoito. Terveyteen, toimintakykyyn ja vireyteen kohdistuneet toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta ja parantaneet parissa vuosikymmenessä huimasti ikääntyneiden elämänlaatua. Uusia toimintamalleja myös kehitetään jatkuvasti yhdistysten, palveluyritysten, kolmannen sektorin ja kaupungin yhteistyönä.
Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden vahvistuminen on muuttanut ajatusta hoidosta ja hoivasta. Muuttamalla hoiva ja hoito enenevässä määrin kotona tuotettavaksi, tavoitellaan yhä pidempää kotona asumista myös Jyväskylässä. Jotta kotona asuminen on mahdollista, tulee palveluiden painopisteen olla kuntoutuksessa ja kotona tapahtuvassa toiminnassa. Tämä edellyttää uusia toimintatapoja ja riittävää henkilöstöä.
Koti on monen mielestä paras ja toivotuin vanhuusvuosien asuinpaikka. Mahdollisuus omiin valintoihin ja omaan elämänrytmiin on tärkeää. Ikävuosien karttuessa lisääntyvät kuitenkin myös hoidon ja hoivan tarpeet. Turvattomuus ja yksinäisyys ovat valitettavasti monen ikääntyvän arkea. Palvelutarpeiden mukaiseen yhteisölliseen asumiseen siirtymisen tuleekin olla mahdollista silloin, kun se on vanhuksen itsensä ja tilanteen kokonaisarvioinnin perusteella paras ratkaisu.
Yhdessä ikääntyneiden kanssa pyritään kehittämään erilaisia toimintakykyisyyttä säilyttäviä elämäntapa- ja asumismalleja. Kaupunkisuunnittelulla on tässä merkittävä rooli. Eri puolille kaupunkia on rakennettu ja rakennetaan ikääntyvien tarpeet huomioivaa senioriasumista. Parhaillaan suunnitteilla on Kyllikki-kortteli, josta rakentuu ikäihmisten hyvinvointi- ja palvelukeskus. Monipuolisesti aktiivisella toiminnalla pyritään ikääntyvien toimintakyvyn ja säilyttämiseen ja vahvistamiseen.
Läheiset ihmissuhteet, mahdollisuus vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa ja kannustus omien voimavarojen käyttöön parantaa elämänlaatua, vähentää turvattomuutta sekä lisää tutkitusti onnellisuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella on tärkeä pitää huolta kulttuuri- ja liikuntapalveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Kulttuuriharrastus vaikuttaa koettuun terveyteen ja lisää hyvän elämän kokemuksia Jyväskylä tarjoaakin upeat mahdollisuudet monenlaisen kulttuurin harrastamiseen. Esimerkiksi taideapteekki tuottaa kulttuuritarjontaa varttuneemmille kaupungin kulttuuripalveluiden ja vanhuspalveluiden yhteistyönä. Taideapteekki toimii eri puolilla Jyväskylää päiväkeskuksissa, joihin voi tulla viettämään aikaa ja tapaamaan ihmisiä. Päiväkeskuksissa voi myös osallistua niiden tarjoamiin tuki- ja virkistyspalveluihin.
Eri ikäryhmille kohdennettujen palveluiden rinnalle on luotava uusia mahdollisuuksia eri-ikäisten yhdessä tekemiselle. Oman työpaikkani, Halssilan koulun, oppilaiden ja opettajien toiminta Telkänpesän palvelutalon asukkaiden kanssa on tuonut iloa ja virkistystä puolin ja toisin. Lisäämällä eri alueilla toimivien päiväkotien, koulujen, kerhojen ja vanhuspalveluiden yhteistyötä vahvistetaan kaikkien yhteistä hyvinvointia.