Koulutuksesta säästäminen kohtelee erityisen kaltoin toisen asteen opiskelijoita. Hallitus on leikannut muutamassa vuodessa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta noin neljänneksen ja lukioilta runsaat 10 prosenttia. Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä valtionosuusrahoitus pienenee kokonaisuudessaan 20 prosenttia.
Rahoituksen voimakas supistuminen merkitsee lähiopetuksen vähenemistä. Nuorten oikeus saada opetusta ja ohjausta ei toteudu kun oppituntien sijalle tarjotaan itsenäistä opiskelua ja työssä oppimista. Yksilölliset opintopolut, joustava eteneminen opinnoissa ja työelämälähtöisyys ovat hyviä lähtökohtia, mutta nuorille on tarjottava myös opetusta ja ohjausta riittävästi. Koulutusleikkaukset tulevat kalliiksi, jos entistä useamman opinnot jäävät kesken ja nuoria putoaa sekä opiskelun että työelämän ulkopuolelle.
Jyväskylässä koulutuskuntayhtymä sai lukiokoulutuksen järjestettäväkseen elokuussa 2010. Tavoitteena oli ottaa vastuu koko ikäluokan kouluttamisesta, vähentää opintojen keskeyttämistä ja luoda uusia yhteistyömalleja lukio- ja ammatillisen koulutuksen välille. Tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu vain osittain. Rahoitusleikkaukset ovat vaikeuttaneet merkittävästi yhteisen toimintakulttuurin kehittämistä ja ajaneet koulutuksen järjestäjän tilanteeseen, jossa toiminnan tehostamisesta huolimatta säästöjä on jouduttu kohdistamaan muiden toimenpiteiden lisäksi myös henkilöstöön. Resurssiselvityksen perusteella lukiokoulutukseen tarvitaankin lisärahoitusta Jyväskylän kaupungilta. Myös ammatillisten koulutusalojen resurssien riittävyyttä olisi tarpeen arvioida.
Julkisessa keskustelussa ratkaisuksi lukiokoulutuksen rahoitusongelmiin on esitetty lukiokoulutuksen järjestämisluvan hakemista kaupungille. Ratkaisu ei muuttaisi rahoitustarvetta pienemmäksi tai suuremmaksi, mutta vaikeuttaisi koko ikäluokan huomioon ottamista koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Elinikäinen oppiminen, laaja-alainen osaaminen ja kyky toimia monenlaisissa tehtävissä ovat koulutuksen tavoitteita, joiden eteen on tehtävä työtä yhdessä pitäen huolta jokaisesta nuoresta. Keskustelua toisen asteen koulutuksen järjestämisen tavoista on käytävä avoimesti ja huolellisesti eri vaihtoehtoja arvioiden.
Tavoite ja vastuu koko ikäluokan kouluttamisesta pysyy samana koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Riittävällä rahoituksella ja pedagogisella kehittämistyöllä on turvattava nuorten oikeus saada opetusta, ohjausta ja tukea. Samalla on pohdittava millä tavalla ja miten organisoituina hallinto, kehittäminen, viestintä, ICT-ratkaisut ja kiinteistöt yms. tukevat parhaiten perustehtävän toteutumista.
Toisen asteen koulutuksen tulee olla joustava kokonaisuus, jossa tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja lukiokoulutuksesta ammatilliseen oppimiseen. Valtion heikentäessä jatkuvasti koulutuksen voimavaroja on kunnissa otettava entistä vahvemmin vastuuta nuorten tulevaisuudesta ja tehtävä uutta, tulevaisuutta rohkeasti ennakoivaa koulutuspolitiikkaa.
Meri Lumela, KM, perusopetuksen rehtori
Kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas, (vihr.)
Tuija Mäkinen, YM, vastaava kuraattori
Kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas, (vihr.)